|
Raportti
Ensimmäisen adventtina pelattiin jälleen
Force Fyris. Kyseessä on erinomaisesti
järjestetty turnaus keskitason joukkueille,
joille on tarjolla hyvä suhde kovia matseja
viikonloppuun. Areenana toimi jälleen
Fyrishov, jonka A-halli varsinkaan ei paljoa
jätä toivomisen varaa tämän lajin
pelaamiseen.
Frövi -
UFBG
Lauantain
hyvin valvotun laivayön (ei enää 2-kannelle)
jälkeen ehdimme Uppsalaan hyvissä ajoin
ennen ensimmäistä ottelua. Vastassa oli heti
tuttu Frövi, joka tiedettiin kovaksi jo
viime vuoden perusteella. Frövilllä on
paljon kovaa juoksevia nuoria kavereita,
joiden heittotaito on välillä vähän hukassa
(kuulostaapa tutulta, paitsi se
juoksemis-osuus). Tälläkin kertaa saimme
vastinetta koko rahan edestä. Koko ottelu
edettiin tiukasti tasatahtiin. Frövi sai
jatkettua siitä, mihin Sm-sarjassa jäimme.
Markkerit murtuvat helposti ja sen turvin
ruotsalaiset nakuttivat maaleja. Pienten
puolustusmuutosten jälkeen saimme
vastustajan ahtaalle ja he joutuivat
tekemään töitä voittonsa eteen.
Keskivaiheilla annettua kaulaa emme
kuitenkaan saaneet enää kurottua kiinni,
vaikka lähelle pääsimmekin. Oma hyökkäys
lähti turnauksessa vähän kangerrellen
liikkeelle. Valmennusjohto oli tehnyt
muutoksia sitten Sm-sarjapelien, joiden
tarkoituksena oli lähinnä saada vasureita
lähemmäs kiekkoon enemmän pisteiden aikana.
Tämän treenaaminen jäi seuraavaan matsiin.
Vallentuna Syndromes - UFBG
Seuraavaksi vastassa oli erikoinen joukkue.
Kyseessä oli Ilen mukaan joukko
urheilulukiolaisia, jotka olivat löytäneet
ultimatesta oman yhteisen lajinsa, jota
voivat käydä pelaamassa. Sääntötietämyksen
suhteen oli vähän niin ja näin. Kaverit
tekivät lisäksi sen verran arveluttavia
liikkeitä kentällä, että oli hyvä että
selvittiin ilman loukkaantumisia tästä
kohtaamisesta. Itse ottelusta ei ole paljon
kerrottavaa. Aika vähän ottelu ultimatea
muistutti. Helppo voitto.
Jönköping
- UFBG
Seuraavaksi vastassa oli tuttuja naamoja. En
tiedä olivatko nämä kaverit olleet yhtä
shokissa Vallentunasta, sen verran erikoisia
kysymyksiä heidän kapteeni esitti ennen
peliä. Hän kysyi mm. että olemmeko yhtä
mieltä siitä, että kiekkoa ei saa ottaa
toisen pelaajaan käsistä väkisin. Lisäksi
hän tiedusteli saako kiekon kanssa juosta.
No, niin tai näin, nämä kaverit olivat
oppineet lajista yhtä sun toista verrattua
viime kohtaamiseen. Vielä Tallinnassa nämä
nuoret tekivät aika paljon virheitä. Nyt ei
näistä virheistä ollut tietoakaan, mikä
yllätti meidät aika perusteellisesti.
Lähdimme ehkä hakemaan suht helppoa matsia
mutta mistään takki auki-lähdöstä ei silti
ollut kysymys. Vastustaja tuli peliin
odottamattoman kovaa ja saimme tehdä töitä
pysyäksemme mukana. Vastustaja jopa alussa
hallitsi peliä ja johti ensimmäisen
puoliskon. Lopulta löysimme puolustuksen
joka toimi ja sen turvin etenimme lopulta
suhteellisen selvään voittoon.
Muutenkin näissä turnauksissa on se vaikeus
(toisaalta se on myös miksi osittain tänne
tullaan), että vastustajasta on hyvin vähän
tietoa etukäteen. Kun peliaikaa on vain 25
min pitäisi vastustajan hyökkäys ja
tunnistaa melko nopeasti. Jönköping tuli
jatkuvasti vastaan ja norppasi sektoriin. He
tekivät norppaamalla varmaan 4 maalia. Se on
aika paljon näissä peleissä. He eivät
kuitenkaan murtaneet ollenkaan eivätkä
osanneet heittää pitkää. Näin ollen
puolustaminen heitä vastaan oli lopulta aika
helppoa. Joukkueessa on kuitenkin
tulevaisuuden pelaajia, joilla on hyvä
cutti. Näitä kavereita vastaan voi tulla
myöhemmin uralla vielä kiire.
Uppsala
FDK - UFBG
Pitkän
päivän vikassa pelissä (myös koko turnauksen
ensimmäisen päivän vikassa pelissä) pääsimme
isolle kentälle pelaamaan isäntäjoukkuetta
vastaan. Nämäkin kaverit olivat jo
edellisestä turnauksesta tuttuja. Hyvin
kahtiajakautunut joukkue. Tosi nuoria
kavereita ja sitten aika pappoja. Papat
osasivat heittää jotenkuten mutta puolustus
ei maistunut. Isolla kentällä oli
hyökkäyksessä tilaa tehdä aika pitkälti mitä
vaan. Se näkyi myös lopputuloksessa.
Vastustajan sai masennettua meidät vasta
loppuringissä, kun kertoivat, että el
classico pelataankin vasta sunnuntaina.
Päivä ohi. Suihkun kautta taco-buffaan.
Viksjöfors - UFBG
Sunnuntaina kvartseissa vastaan tuli
turnauksen selkeästi kovin joukkue.
Viksjöfors oli jyrännyt kaikki vastustajat
tieltään ja toiseksi paras Linköping
(Högbergillä vahvistettuna) oli saanut heitä
vastaan 7 maalia. Haasteen tiedettiin siis
olevan kova. VIF:n vauhti kuitenkin yllätti.
Isot 185-190 senttiset kaverit saivat
A-hallinkin tuntumaan ahtaalta. Vastustaja
otti vastahakuja hyvin kiinni ja toisaalta
tasapaino-ongelmista johtuen emme päässeet
heittämään tarpeeksi pitkää. 4 maalia saimme
tehtyä, joista 3 tuli pitkistä. Eristyksen
lisäksi olisi pitänyt pelata isompaa peliä.
Sillä olisi voinut muutama lisämaali tippua.
Voittajasta ei kyllä ollut missään vaiheessa
mitään epäselvää. Puolustaminen oli kuin
olisi syönyt joditabletteja ydinlaskeuman
jälkeen; Hidastaahan se, mutta ei lopulta
estä väistämätöntä.
KFUM
Örebro - UFBG
Nämä
kaverit on kohdattu pari kertaa
aikaisemminkin. WCU-katastrofin jälkeen
kaverit ilmeisesti luulivat ettei osata
yhtään mitään. Pääsimme sen johdosta ehkä
vähän yllättämään Örebro. Hyökkäys toimi
suurimman osan aikaa hyvin. Puolustuksessa
emme kuitenkaan saaneet mitään kunnolla
toimimaan. Örebro avasi isossa salissa
kaikki träpin tyngätkin helposti ja oli
lisäksi hyvä murtamaan. Örebron koventaessa
puolustusta oli hyökkäyksemme ongelmissa.
Lopussa Örebro alkoi juosta tilanteissa jopa
päin hakijoitamme tilanteiden jälkeen.
Muutamat virhekeskustelut sekoittivat vielä
lopun rytistystä. Silti meillä oli kiekko
sudden death-tilanteesssa 9-9. Tästä syystä
tämä ottelu jäi erityisesti harmittamaan.
Voitolla olisimme päässeet pelaamaan sijasta
5-6, jonne mielestämme kuitenkin kuuluimme.
Örebro oli ylimielinen ja röyhkeä mutta on
toisaalta siitä tunnettu. Kuitenkin heidän
hyökkäys oli tehokkaampi ja sen takia
ansaitsi voiton paikalliselle NMKY:lle.
VIF II -
UFBG
Turnauksen viimeisessä ottelussa oli
tarjolla seitsemäs tila. Hetken edellistä
peliä nieleskeltyämme olimme valmiit
seuraaviin koitoksiin. VIF II oli liikkeellä
nuorella ja nälkäisellä joukkueella.
Ennakkotieto kertoi, että Stockholm
Syndromes oli voittanut joukkueen 11-3.
Tämän perusteella odotimme ehkä vähän
"helppoa" matsia. Helppoja matseja ei tässä
lajissa olekaan minkä jälleen VIF meille
opetti. VIF mursi erittäin hanakasti
markkereitamme ja liikutti kiekkoa nopeasti.
Emme missään vaiheessa päässeet
puolustuksessa niskan päälle. Tällä kertaa
matsi oli kahden hyökkäyksen taistelu.
Saimme alussa pari katkoa joiden turvin
oikeastaan voitimme lopulta koko matsin.
Molempien hyökkäykset pitivät suunnilleen,
varsinkin ottelun loppupuolella. Näin ollen
käänsimme edellisen sudden death häviön nyt
sudden death-voitoksi lukemin 11-10. Näin
ollen lopulta turnauksessa seitsemäs sija.
+1 seediin nähden, joka pitää aina varmaan
tulkita pieneksi plussaksi. Isompaa plussaa
oli kuitenkin selkeästi tarjolla, joten
pieni pettymys jäi sijan taustalle. Nälkää
pitää toisaalta aina olla.
Kokonaisuutena turnaus tiiviillä
kokoonpanolla oli jälleen varsin
kaksijakoinen. Välillä hyökkäys kulki
mainiosti mutta paineen alla suoriutuminen
(ja erityisesti laidasta pois pääsy) tuotti
vaikeuksia. Ratkaisuheitot jäivät myös usein
leijumaan ja annoimme maalialueella
varsinkin turnauksen viimeisessä ja
ensimmäisessä ottelussa aivan liikaa
katkoja.
Puolustus toimi myös ajoittain mutta oli
kuitenkin selkeästi jälleen meidän
heikkoutemme. Markkerin pitäminen tuottaa
edelleen kohtuuttomasti vaikeuksia. Sisällä
tämä on kriittinen ongelma, joka aiheutti
osaltaan myös Leki-tappion. Lisäksi olemme
jatkuvasti jalalla jäljessä, emmekä anna
vastustajalle riittävästi painetta heidän
hyökkäyksissään. Tämä paineettomuus on ehkä
lopulta suurin ongelma. Mikäli vastustajalle
ei anneta sitä vaikutelmaa, että ollaan ihan
ihossa kiinni, kasvaa vastustajan
itseluottamus ja aika tehdä ratkaisu. Kun
tilaa ja aikaa on enemmän, kasvaa myös
vastustajan onnistumisen mahdollisuus. Tämä
ruokkii puolestaan lisää vastustajan
itseluottamusta.
Puolustusasenne on siis suurin parannuskohde tämän vuoden jäljellä oleviin
divaripeleihin.
Divari
jatkuu Espoonlahdessa 20.12
ratkaisuotteluilla Hukkaa ja Kipinää vastaan.
Joukkue
Uppsalassa: Emppu, Henkka, Jukka, Juuso,
Jyri, Mikko, Lauri ja Ville
Teksti:
Mikko S |
